Arvokasta ja arvotonta

Eilisessä blogissani annoin perin yksipuolisen kuvan Max Scheleristä. Tosiasiassa olen tuolle baijerilaiselle fenomenologille velkaa yhden mustan silinterihatun verran. Päätinkin tällä kertaa korjata vääristämääni kuvaa.  Korjaaminen olisi siinä mielessä tarpeetonta, että kansainvälisesti arvostetun ajattelijan asema ei järky jonkin suomalaisen wannabe-filosofin kritiikistä.  Oikeudenmukaisuuden nimessä se on kuitenkin nyt tehtävä, ja teen sen esittelemällä yhden Schelerin mielenkiintoisista ajatuksista.

Eilisen tekstin loppukaneetissa totesin, että aitoa ja totuudellista on vain se, mikä näkyy ihmisen teoissa.  Tuo ajatus on yksinkertaistus Schelerin teoriasta, jota hän nimittää tiedon funktionalisoitumiseksi.  Jatkan yksinkertaistamisen linjalla ja esittelen tuon kovasti arvostamani teorian lyhyesti ja yksityiskohdat ohittaen.

Max Schelerin mukaan jokaisella ihmisellä on ordo amoris, rakkauden järjestys.  Hänellä on tietynlaisia rakkauden kohteita, arvoja, jotka hän spontaanisti asettaa yksilölliseen järjestykseen.  Niinpä me tunnemme makunautintoihin syvällisesti perehtyneitä kondiittorimestareita, hyvinvointiarvot sisäistäneitä fitnessguruja, totuuteen tinkimättömästi suhtautuvia tieteentekijöitä, vaivojaan säästämättä kilvoittelevia pyhimyksiä, yksilön arvon tunnustavia tasa-arvotaistelijoita, kulttuurielämyksiä tarjoavia taiteilijoita ja niin edelleen.

Jokaisella ihmisellä on siis Schelerin mukaan arvojärjestys, jossa tietyt arvot korostuvat ja toiset arvot jäävät vähemmälle huomiolle.  Sama koskee myös yhteisöjä, esimerkiksi perheitä, palvelulaitoksia, kauppoja ja tehtaita.  Arvot ovat todellisuutta, jos ne funktionalisoituvat, siis muuttuvat toiminnaksi ihmisen tai yhteisön elämässä.

Kondiittorimestari laatii kahvipöytäämme suussa sulavan leivoksen ja kehittelee jo mielessään seuraavaa luomustaan.  Hän arvostaa mielihyvää yli kaiken, ja me saamme nauttia siitä. Perheen rutiineihin kuuluu ruokailla yhdessä, lukea iltatarina yhdessä ja käydä säännöllisin väliajoin mummolassa yhdessä, koska perheen arvomaailmassa yhteisöllisyys on korostunut arvo.  Esiintyvä taiteilija saattaa unohtaa kotinsa hoitamisen ja jopa ruokailun keskittyessään taidealansa edellyttämiin kulttuuriarvoihin.  Näissä kaikissa tapauksissa arvotieto on muuttunut käytännön toiminnaksi ja tiettyjen arvojen korostuessa muut jäävät syrjään.

Yksilöllisen arvojärjestyksen tuntemiseen on vain yksi tie, ihmisen tai yhteisön elämän ja toiminnan seuraaminen käytännössä.  Saatan kertoa rakastavani rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta.  Jos kuitenkin käytännössä lasken luikuria vähän joka välissä ja kohtelen kanssaihmisiä omaa etuani ajaen, on totuus aidosta arvomaailmastani pääteltävissä pikemmin epärehellisestä ja epäoikeudenmukaisesta toiminnastani kuin hurskaista sanoistani.  Kauppaliike saattaa mainostaa itseään ystävällisen palvelun ja laajan valikoiman kauppana.  Sitä se onkin, jos asiakasta todella kohdellaan ystävällisesti ja hän saa kaupasta kaiken tarvitsemansa.

Ihmislapsen kannalta tässä asiassa niin sanottu kohtalon kysymys on, millaisten arvojen kanssa hän pääsee tai joutuu tekemisiin lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Ne ovat arvomaailman kehittymisen kannalta tärkeimpiä ajanjaksoja.  Saako hän tuntea itsensä arvostetuksi ja olonsa turvalliseksi, kuulla vivahteikasta kieltä, nähdä kauniita esineitä, liikkua luonnossa, nauttia monipuolista ja terveellistä ravintoa, oppia inhimilliseen kanssakäymiseen liittyvät moraalisäännöt, tutustua eri taiteenlajeihin, oppia hallitsemaan kehonsa toiminnot ja liikkeet?

Arvot ja niistä seuraava arvotieto eivät voi funktionalisoitua, jos niiden kanssa ei edes ole saanut olla tekemisissä.  Scheleriläisittäin ajatellen onkin tärkeämpää tarjota hyvää kuin kieltää pahasta, ohjata arvokkaaseen kuin estää arvoton.

Schelerin omassa elämässä funktionalisoituivat monet negatiiviset arvot, mutta se ei estänyt häntä näkemästä sitä, mikä on arvokasta.  Ehkä asia selittyy hänen itsensä ajatuksella, jonka mukaan arvokas on joskus mahdollista nähdä vasta, kun siitä on ajautunut riittävän kauas.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *